Tuettu leikki

Laadukas leikki tukee lasten hyvinvointia enemmän kuin mikään muu.

Annele Wiman (kuva: Linda Holopainen)

Tiedämme, että aikuisen osallistuminen lasten leikkiin on tärkeää, mutta vastauksia siihen, mitä ja miten leikissä pitäisi tukea lapsia, on vielä vähän.

Laadukas leikki vastaa lapsen sisäisiin tarpeisiin ja tunteisiin parhaalla mahdollisella tavalla, ja leikki on toimintana kauneinta, mitä lapsen elämässä voi olla. Leikki on toimintana paljon monimutkaisempaa, herkempää, tarkoituksenmukaisempaa, tavoitteellisempaa ja systemaattisempaa, kuin mitä olemme aikaisemmin luulleet. Laadukas leikki tukee lasten hyvinvointia enemmän kuin mikään muu.

”Ottakaa jokin pieni leikki ennen askartelua / ulosmenoa / ruokailua…” Kuulostaako tutulta? Tiedätkö, mikä on pieni leikki? Totta puhuen, sellaista ei ole olemassakaan, koska laadukas leikki ei synny hetkessä, ja leikin syntyminen ja kehittyminen vaatii aikaa – myös lapsen mielessä. Entä ”Siivotkaa leikit…”, onko tämä tuttu kommentti? Siivoaminen viittaa sotkuun, ja vaikka leikki joskus saattaakin näyttää sotkuiselta kaaokselta meidän aikuisten silmissä, ei se sitä ole. Nämä lausahdukset kertovat vain siitä, että leikin asema on vielä melko heikko lasten omassa arjessa, missä me aikuiset määräämme tahdin. Samoin leikkiympäristöt kielivät siitä, että leikin arvostus ei ole kovin vahvaa, vaikka leikistä paljon puhummekin.

Aikuisten riittämättömyyden tunteet kumpuavat siitä, että lasten tarpeisiin ei ole aikaa vastata. Kiireen tunne on jatkuva haaste sekä lasten että aikuisten arjessa. Lasten arki on hyvin pitkälle myös aikuisten sanelemaa, toisinaan jopa suorituskeskeistä. Kiireen tunnetta ja suorittamiseen painottuvaa arkea voidaan lievittää keskittymällä enemmän ihmisten välisiin merkityksellisiin ja aitoihin kohtaamisiin. Tuettu leikki vastaa näihinkin arjen haasteisiin tuomalla iloa ja hyvinvointia sekä lapsille että aikuisille, koska tuettu leikki keskittyy läsnäoloon, sensitiiviseen kohtaamiseen ja lasten syvimpiin tunteisiin ja tarpeisiin.

Leikkiin ja hyvinvointiin perustuvat toimintakulttuurin muutokset haastavat perinteistä, jopa suorittavaan toimintaan painottuvaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatusta pidetään leikkimyönteisenä toimintaympäristönä, mutta onko se sitä, jos aikuinen puuttuu lähes kokonaan leikistä, leikkiympäristöt ovat paikoin aneemisia, ja leikki on enimmäkseen katkelmia aikuisen ohjaamien tuokioiden välissä. Leikin tukeminen edellyttää aikuiselta mukaan leikkiin heittäytymistä ja myös omien leikkitaitojen kehittämistä. Leikkitilanteissa myös aikuinen on oppija ja lapset voivat opettaa aikuiselle unohdettuja leikkimisen taitoja. Kokemukset, jotka herättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin.

Onnistuneessa leikissä täyttyvät lapsen perustarpeet kuten turvallisuuden tunne, ryhmään kuuluminen ja osallisuus, arvostus ja luottamus itseen ja muihin, itsensä toteuttamisen tarve, yhteyden tunne muihin sekä vahva merkityksellisyyden kokemus omasta olemassaolosta.

Nämä kaikki ovat rakennuspalikoita myönteiseen minäkuvaan sekä taitoon rakentaa omaa ja muiden hyvinvointia.

Koulutus antaa vastauksia: 

  • Lapsi nauttii eniten, kun leikki vastaa juuri hänen tarpeisiinsa ja vain laadukas leikki kehittää lasta. Mitä laadukas leikki tarkoittaa lasten näkökulmasta, ja mitä se edellyttää aikuisilta?
  • Miten päiväkodin päiväjärjestys tulisi rakentaa, jotta se tukisi leikkiä mahdollisimman hyvin.
  • Aikuisen rooli leikissä; miten leikkiä voi tukea?
  • Mitä kaikkea tarkoittaa hyvät leikkitaidot?
  • Leikki ja inklusiivinen arki: Miten leikillä voidaan tukea lasten osallisuutta sekä miten voidaan parantaa lasten leikkiin sitoutumista?
  • Tunteet ja leikki: Miten lapsen tunnetaitoja voidaan tukea leikin kautta?
  • Erityinen leikki: Milloin lapsen leikkitaidot tarvitsevat erityistä tukea? Mitä leikki kertoo lapsesta ja millainen leikki tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista parhaiten?
  • Miten tukea vanhempia osallistumaan lapsen leikkiin?

Koulutuksessa käydään läpi tunnekasvatuksen keskeisiä käsitteitä (mentalisaatio, kanssasäätely, tunnepuhe, kannatteleva kuuntelu ja kohtaaminen, vuorovaikutusosaaminen, sanaton viestintä, varhainen puuttuminen ja tuki, toiminnanohjauksen tuki, osallisuuden tuki ja inklusiivinen arki).
Koulutuksen kesto on sovittavissa osallistujien toiveiden mukaan. Koulutus voi toimia alustuksena aiheeseen (1,5-2h) tai laajempana ns. syventävänä koulutuksena.

Tilaa luento tai koulutus työyhteisöllenne

Ota yhteyttä ja kerro työyhteisöstänne, ja tulen mielelläni luennoimaan tai kouluttamaan paikan päälle tai myös etänä.